Työperäinen hyväksikäyttö ei katso kansalaisuutta

Yle uutisoi vakavasta työperäisen hyväksikäytön epäilystä. Poliisi epäilee thaimaalaisten työntekijöiden joutuneen ihmiskaupan uhreiksi metsänhoitotöissä Suomessa. Työntekijöitä on epäilyn mukaan johdettu harhaan palkoista ja työehdoista sekä uhkailtu palauttamisella kotimaahansa.

Tapaus on edelleen tutkinnassa, mutta nostaa esiin ongelman, johon Suomessa pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin.

Työperäisestä hyväksikäytöstä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein ulkomaalaisiin työntekijöihin. He ovatkin monesti erityisen hankalassa asemassa, jos kielitaitoa ei ole, suomalaisia työehtoja ei tunneta ja oma toimeentulo sekä oleskeluoikeus ovat riippuvaisia työnantajasta.

Työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuu myös suomalaisille

 

Mutta ei tämä ole pelkästään ulkomaalaisen työvoiman ongelma. Samaa tapahtuu myös suomalaisille työntekijöille.

Olen tehnyt työelämän edunvalvontaa pitkään, ensin luottamusmiehenä ja nykyisin Teollisuusliiton aluetoimitsijana. Tiedän, että työelämässä tulee vastaan monenlaisia ongelmia. Palkkoja jää maksamatta, työaikoja kirjataan väärin ja työehtosopimuksia jätetään noudattamatta. Aina kyse ei ole vahingosta tai erilaisesta tulkinnasta, vaan joskus velvollisuuksia laiminlyödään aivan tietoisesti.

Moni työntekijä myös jättää epäkohtiin puuttumatta. Jos pelkää työpaikkansa puolesta tai tietää, että uuden työn löytäminen on vaikeaa, omien oikeuksien vaatiminen ei välttämättä ole helppoa. Tämä koskee aivan yhtä lailla suomalaisia työntekijöitä.

Ei voi olla niin, että työntekijän pitää yksin lähteä taistelemaan saadakseen sen, mikä hänelle lain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluu. Varsinkin pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä, työntekijä voi olla aika yksin ongelmiensa kanssa. Siksi tarvitsemme toimivaa viranomaisvalvontaa, vahvoja ammattiliittoja ja parempia mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin myös työntekijän puolesta.

Kyse on myös reilusta kilpailusta. Suurin osa työnantajista hoitaa velvollisuutensa kunnolla, maksaa sovitut palkat ja noudattaa työehtoja. Sitten on niitä, jotka yrittävät saada kilpailuetua työntekijöiden kustannuksella.

Ei tällainen voi olla hyväksyttävää.

Työntekijän oikeuksien valvontaa on vahvistettava

 

Matkalla työpaikkavierailulle

SDP, SAK ja Teollisuusliitto ovat nostaneet esiin useita keinoja, joilla työelämän väärinkäytöksiin voidaan puuttua. Näitä ovat esimerkiksi palkkavarkauden kriminalisointi, viranomaisvalvonnan vahvistaminen, tilaajavastuun tiukentaminen sekä ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus.

Pidän näitä tärkeinä tavoitteina. Jos työnantaja jättää tietoisesti maksamatta työntekijälle kuuluvia palkkoja, siitä pitää seurata myös todellinen vastuu. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että väärinkäytökset tulevat ilmi ja niihin voidaan puuttua, vaikka yksittäinen työntekijä ei itse uskaltaisi lähteä viemään asiaansa eteenpäin.

Myös ulkomailta tulevien työntekijöiden mahdollisuuksia ilmoittaa väärinkäytöksistä on parannettava. Apua pitää voida hakea ilman pelkoa siitä, että samalla menettää työnsä tai oikeuden jäädä Suomeen.

Suomi tarvitsee reilua työelämää, jossa yritykset voivat kilpailla osaamisella, laadulla ja tehokkuudella. Eivät sillä, kuka pystyy kiertämään työehtoja eniten.

Minusta tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Samat pelisäännöt kuuluvat kaikille työntekijöille kansalaisuudesta riippumatta, ja samat velvollisuudet koskevat kaikkia työnantajia.

Työntekijän hyväksikäyttö ei muutu yhtään hyväksyttävämmäksi sen perusteella, onko työntekijä suomalainen vai tullut töihin toiselta puolelta maailmaa.

https://yle.fi/a/74-20255559