Hallitus haluaa keventää irtisanomisperustetta

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt erimuotoiset keinot työsuhteen päättämiseen.

 

Henkilöstä johtuvista syistä työsuhde voidaan päättää jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Esityksen mukainen lainsäädäntö ei lisää kasvua ja tuottavuutta yrityksissä. Yritysten, ja yritysten työntekijöiden saattaminen eriarvoiseen asemaan päinvastoin luo epävakautta ja epävarmuutta työelämään.

 

Nykyisen, kasvavan työllisyyssuhdanteen aikana osassa yrityksiä, erityisesti pienissä yrityksissä on alueittain- ja aloittain jo nykyisellään työvoimapulaa. Pienten yritysten henkilöön perustuvan irtisanomisen helpottaminen on omiaan vähentämään työntekijöiden halukkuutta hakeutua kyseisiin työpaikkoihin.

 

Työelämässä on työurien pirstaloituessa, yhä kasvavissa määrin tärkeämpää luottamus omaan tulevaisuuteen. Jos työntekijä kokee epävarmaksi oman työpaikkansa, hakeutuu hän usein muihin töihin, jos sellaista on tarjolla. Työvoiman suuri vaihtuvuus heikentää yrityksen menestymismahdollisuuksia ja heikentää tuottavuutta.

 

Esitys saattaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä kokoinen työnantaja on.

Tämä tulisi jatkossa väistämättä vaikuttamaan mm. asuntolainansaantiin sekä myönnettävien lainojen korkomarginaaleihin, sekä ihmisen varmuuteen omasta tulevaisuudestaan. Nämä seikat taas heijastuvat mm. asunnon hankintaan, sekä muihin elämän suurempiin päätöksiin, kuten perheen perustamiseen.

 

Suomen yrityksistä valtaosa on pieniä yrityksiä, eteenkin Siikalatvalla. Nykyinen pirstaloitunut konsernirakenne, ja erinäiset alihankintaketjut tulisivat lisääntymään tämän johdosta. Seurauksena on viranomaisvalvonnan hankaloituminen, ja kustannusten kasvu mm. työsuojelullisissa asioissa.

Lakiesitys määrää varoitusmenettelyn käytettäväksi pienissä yrityksissä vain jos työntekijä laiminlyö velvollisuuksien täyttämisen tai rikkoo niitä. Tulkintani esityksen pohjalta on se, että varoituskäytäntöä ei tarvitse noudattaa, silloin kun on kyse epäasiallisesta käytöksestä. Tämä epäkohta johtaa siihen, että pienimmästäkin työnantajan kokemasta "luottamuksen horjuttamisesta" voidaan työntekijä irtisanoa. Tämä ei voine olla lainsäätäjänkään tarkoitus. Laki mahdollistaisi irtisanomiset, ilman varoitusta täysin mielivaltaisesti.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden turvallisuudesta.

Jos työpaikalla esiintyy häiriökäyttäytymistä, epäasiallista kohtelua tai -käytöstä, on työnantajan ryhdyttävä toimiin turvatakseen työntekijöille turvallinen ympäristö. Tähän sisältyy niin fyysisesti- kuin henkisestikin turvallinen työympäristö. Usein huono työilmapiiri johtuu huonosta johtamisesta, vääränlaisesta työnkuormituksesta, tai jostain muusta syystä. Oikea tapa olisi keskustella asioista, ja etsiä juurisyy ongelmaan. Irtisanomalla ongelmalliseksi koettu työntekijä, varsinainen ongelma jää selvittämättä.

Kommentoi ensimmäisenä

Please check your e-mail for a link to activate your account.