Avainsana-arkisto: Työelämä

Yhteistoiminta 10/2016

Yhteistoiminta yrityksissä henkilöstön ja työnantajan välillä

Vuonna 2007 Suomessa hyväksyttiin laki, joka määrittelee työpaikan yhteistoiminnalle minimi toimet. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistyöstä hyötyy molemmat osapuolet. Laki turvaa työntekijöille oikeuden saada tietoa yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta. Käytännössä laki antaa mahdollisuuden työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehille saada tietoa tulevaisuudennäkymistä.


Lain mukaan annettaviin tietoihin kuuluu mm. tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta, palkkatiedot, tieto yrityksen työsuhteista, sekä selvityksen vuokratyöstä ja alihankinnasta. Näihin kaikkiin tietoihin työnantajan on annettava myös tarkentavia vastauksia tarvittaessa. Niin ikään lain puitteissa sovitaan työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Myös vuokratyön käytön periaatteet on käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Kone- ja laitehankinnat, palvelutuotannon- ja tuotevalikoiman muutokset tulee myös käsitellä myös yhteistoiminnassa. Luonnollisesti työtehtävien muutokset yms. kuuluvat myös neuvottelupöytään. Tässä muutamia esimerkkejä, mitä tulee käsitellä.

Neuvottelumenettely on yleensä seuraavanlainen: Työnantaja tekee neuvotteluesityksen, ja toimittaa henkilöstönedustajille asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot. Riittävän perehtymisen jälkeen neuvottelut käynnistetään, riippuen asiasisällöstä joko kaikkien henkilöstöryhmien kanssa yhteisesti, tai vain asiaa koskevan ryhmän kanssa.

Myös henkilöstön edustajat voivat tehdä aloitteen neuvottelujen käynnistämiseksi. Neuvottelutuloksen synnyttyä, tai neuvotteluajan päätyttyä työnantaja tekee asiasta päätöksen. Toki päätöksen tekijänä voi olla henkilöstönedustajatkin, jos kyseessä on mm. yhteistoimintakoulutuksen sisällöstä, työsuhdeasuntojen jakamisesta, sosiaalitilojen tai työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan osoittamien varojen puitteissa. Myös virkistystoimintaan osoitettujen varojen käytöstä päättää henkilöstönedustajat, jos muuten ei päästä sopimukseen.

Esimerkiksi työsääntöjä ei voi työnantaja sopia tai muuttaa yksipuoleisesti, siihen tarvitaan sopimista.

Yhteistoiminnassa voi tulla esiin asioita, jotka ovat salassa pidettäviä. Tällaisia voi olla mm liikealaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Työnantajan on kerrottava, mitkä asiat ovat salassa pidettäviä. Lain rikkomisesta on yleensä säädetty sanktiot, ja niin on myös tästä laista. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin.

Paljon oikeuksia YT-laki siis tarjoaa työntekijöille, muistettaisiin vain enemmän istua YT-pöydässä. Niin, ja se 8. luku, se käsittelee työvoiman vähentämistä. Voidaankin todeta, että Suomessa on ainakin osittain sovellettu YT-lakia todella paljon.