Bioenergiaa 8/2017

Suomen työllisyys laahaa, samoin vientisuhde, sekä energiaomavaraisuus. Nämä kolme asiaa, ja paljon muutakin saadaan kääntymään jos energiantuotannossa suositaan kotimaisuutta. Bioenergian kehitykseen on panostettava huomattavasti enemmän jatkossa. Kehitettävää on niin metsänhoidossa, puunkorjuussa ja logistiikassa, tuotantoteknologiassa, kuin energian jakelussa.

Suomesta ei ole löydetty vanhoja dinosauruksia niin paljon, että voisimme kattaa öljynkulutuksemme niitä polttamalla, joten meidän on etsittävä ratkaisua muualta. Metsä- ja maataloudesta saamme paljon hyödyntämiskelpoista bioenergiaa. Suomen vuosittaisesta, yli 100 miljoonan kuutiometrin runkopuun kasvusta hakataan noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Puunkasvua voitaisiin myös vielä kasvattaa hoitamalla metsiä aktiivisemmin.


Nykyisin biopolttoaineita tehdään mm. palmuöljystä. Suomen bioenergiantuotannossa tulisi kuitenkin keskittyä mahdollisimman kotimaisen energiaketjuun. Suomen vientisuhdetta, ja työllisyyttä parantaisi, jos myös raaka-aineet hankittaisiin Suomesta. Biodieseliä voidaan valmistaa mm. kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Hehtaarilta rypsiä voidaan saada 500-1000 litraa biodieseliä.


Biopolttoaineiden käytössä pidänkin suurimpana hyötynä kotimaahan jäävää työvoimatarvetta.
Mieluummin työllistetään kotimaassa ihmisiä, kuin ostetaan energiaa ulkomailta. Biotalous tuo työpaikkoja sekä pitää rahat kotimaankierrossa. Kunhan tekniikka kehittyy entisestään, uskon että biojalostamoita tulee monessa mittakaavassa Suomeen: Maa- ja metsätiloille, uusia energiayhtiöitä, metsäteollisuudelle…


Valtioin roolin ja verotuksen tulee olla tätä tukeva. Verotuksella voidaan ohjata myös tehokkaampaan metsänkäyttöön. Tavoitteena ei voi olla enempää eikä vähempää kuin se, että Suomi on maailman ykkönen bioenergiassa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *