Aihearkisto: Valtakunnanpolitiikka

Yhteistoiminta 10/2016

Yhteistoiminta yrityksissä henkilöstön ja työnantajan välillä

Vuonna 2007 Suomessa hyväksyttiin laki, joka määrittelee työpaikan yhteistoiminnalle minimi toimet. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistyöstä hyötyy molemmat osapuolet. Laki turvaa työntekijöille oikeuden saada tietoa yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta. Käytännössä laki antaa mahdollisuuden työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehille saada tietoa tulevaisuudennäkymistä.


Lain mukaan annettaviin tietoihin kuuluu mm. tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta, palkkatiedot, tieto yrityksen työsuhteista, sekä selvityksen vuokratyöstä ja alihankinnasta. Näihin kaikkiin tietoihin työnantajan on annettava myös tarkentavia vastauksia tarvittaessa. Niin ikään lain puitteissa sovitaan työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Myös vuokratyön käytön periaatteet on käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Kone- ja laitehankinnat, palvelutuotannon- ja tuotevalikoiman muutokset tulee myös käsitellä myös yhteistoiminnassa. Luonnollisesti työtehtävien muutokset yms. kuuluvat myös neuvottelupöytään. Tässä muutamia esimerkkejä, mitä tulee käsitellä.

Neuvottelumenettely on yleensä seuraavanlainen: Työnantaja tekee neuvotteluesityksen, ja toimittaa henkilöstönedustajille asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot. Riittävän perehtymisen jälkeen neuvottelut käynnistetään, riippuen asiasisällöstä joko kaikkien henkilöstöryhmien kanssa yhteisesti, tai vain asiaa koskevan ryhmän kanssa.

Myös henkilöstön edustajat voivat tehdä aloitteen neuvottelujen käynnistämiseksi. Neuvottelutuloksen synnyttyä, tai neuvotteluajan päätyttyä työnantaja tekee asiasta päätöksen. Toki päätöksen tekijänä voi olla henkilöstönedustajatkin, jos kyseessä on mm. yhteistoimintakoulutuksen sisällöstä, työsuhdeasuntojen jakamisesta, sosiaalitilojen tai työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan osoittamien varojen puitteissa. Myös virkistystoimintaan osoitettujen varojen käytöstä päättää henkilöstönedustajat, jos muuten ei päästä sopimukseen.

Esimerkiksi työsääntöjä ei voi työnantaja sopia tai muuttaa yksipuoleisesti, siihen tarvitaan sopimista.

Yhteistoiminnassa voi tulla esiin asioita, jotka ovat salassa pidettäviä. Tällaisia voi olla mm liikealaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Työnantajan on kerrottava, mitkä asiat ovat salassa pidettäviä. Lain rikkomisesta on yleensä säädetty sanktiot, ja niin on myös tästä laista. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin.

Paljon oikeuksia YT-laki siis tarjoaa työntekijöille, muistettaisiin vain enemmän istua YT-pöydässä. Niin, ja se 8. luku, se käsittelee työvoiman vähentämistä. Voidaankin todeta, että Suomessa on ainakin osittain sovellettu YT-lakia todella paljon.

Kuinka suosta noustaan 2/2015

Saadaksemme Suomen taas jaloilleen, meidän tulee hyödyntää vahvuuksiamme pohjoisessa, luonnonvaroja ja korkeaa teknologiaa. Nykyisillä tekniikoilla voimme tuottaa puusta biodieseliä, ja muita nestemäisiä polttoaineita. Puusta voidaan tehdä myös muita hyödykkeitä, kuten tekstiilejä.

Biotaloudessa on se hyvä puoli, että se luo työpaikkoja myös maakuntiin. Valtion on tuettava uusia hankkeita rahoituksen hankinnassa, sekä tarjoamalla koulutettua työvoimaa.
Nykyisin 70 % energiasta tuodaan ulkomailta, ja siitä 70 % Venäjältä. Tähän on tultava muutos. Kivihiili, raakaöljy sekä maakaasu tuodaan lähes pelkästään Venäjältä. Näiden tuotteiden korvaamista kotimaisella raaka-aineella tulee tehostaa.

Turpeen käyttöä voimme lisätä entisestään järkevöittämällä turpeen käytön verotusta. Turpeen nostossa vaatimukset ovat tiukentuneet, ja päästöt vesistöihin ovat laskeneet.
Tarvitsemme kotimaan talouden tukemiseksi palkka- ja veroratkaisut, joilla turvaamme kuluttajien ostovoiman.

Verotusta pienituloisilla tulee keventää, jotta ostovoima säilyy. Pienituloisilla kaikki raha menee suoraan kiertoon, eikä kerry sukanvarteen. Näin lisäämällä pienituloisten ostovoimaa, saamme
kotimaan kulutuksen kasvamaan. Vientiä on tuettava, että saamme rahan virtaamaan takaisin Suomeen. Viennin edellytyksenä on kilpailukyky verrattuna muihin maihin.

Suomen kilpailuvalttina tulee olla jatkossa laatu, niin koulutuksessa, palveluissa kuin tuotteissa. Meidän tulee hyödyntää omaa osaamistamme mm. puhtaan veden, ilman sekä energian tuotannossa. Aasian kasvavat ja kehittyvät markkinat tarjoavat meille loistavan mahdollisuuden
kasvuun. Emme voi kuitenkaan kilpailla massatuotantoa ja bulkkituotteita vastaan, vaan meidän on valloitettava markkinat innovaatioilla ja korkealla laadulla.

Myydäänkö lypsävä lehmä? 10/2016

Sipilä ja Stubb ovat vetäneet kissanhäntää viimeaikoina mm. valtionyhtiöiden myynnistä. Sipilän mielestä valtionyhtiöitä tulisi myydä, ja saadut rahat sijoittaa johonkin tuottavampaan. Mikä olisikaan nyt sitten tuottavampi yritys, johon sijoitta?


Valtionyhtiöitähän on myyty niin meillä, kuin muuallakin. Kemira oy pilkottiin Kemira GrowHow:ksi, ja pian sen jälkeen Norjalainen YARA osti Kemiran lannoitetoiminnan. Mitä tästä on seurannut: Valtio ei tee enää voittoa tällä saralla. Lannoitteiden voitot menevät nykyisin norjaan. Suurimpana haittana on varmasti se, että lannoitteiden hinnat ovat nousseet huimasti!
Outokumpu Oyj:n kohdalla voidaan vain harmitella tapahtunutta. Outokumpu on myynyt lähes kaikki kaivoksensa ulkomaisille kaivosyhtiöille.

Hiljattain kävin tutustumassa Pyhäsalmen kaivokseen. Siellä asiat saavat mittakaavaa. Ennen Outokummun omistuksessa ollut kaivos on päätynyt välikäden kautta Kanadalaiselle kaivosyhtiölle. Kauppasumma oli ollut niin pieni, että kaivoksen hinta oli kuoletettu muutamassa vuodessa. Voidaankin kysyä, että onkohan tämä mennyt ihan oppikirjan mukaan? Malmin etsintä on kaivostoiminnassa työläin, ja rahaa kuluttavin osuus. Kun hyvä malmio löytyy, sittenhän rahantulo on taattu. Valtio on isolla rahalla perustanut kaivokset, ja sitten ne on myyty ulkomaille. Pyhäsalmesta tuntui löytyvän kaivamista vielä vuosiksi eteenpäin. Kauppahinta tulee varmasti moninkertaisena takaisin.


Valtion ei tule luopua omistuksestaan yhtiöissä, jotka ovat vain vähän kilpailtuja Suomessa. Riskinä on muuten yhtiöiden päätyminen ulkomaisille pääomasijoittajille, jonka jälkeen yhtiöistä Suomeen jäävä hyöty katoaa. Yritystoiminnan perus tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen. Voiton maksimointi näkyy aina jossain, joko voitto otetaan työntekijöiden selkänahasta, tai sitten asiakkailta. Verrattaessa valtio-omisteista yhtiöitä, sekä yksityistä yhtiötä, voiton tavoittelu on luultavammin hieman eri asteella.


Ulkomaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden voitotkin valuvat ulkomaille.
Suomen talous on nyt vaikeassa tilanteessa, mutta valtionyhtiöiden myyminen ei ole oikea ratkaisu. Hetkenhän se lämmittää, vaan sitten tulee entistä kylmempi, niin kuin eräs sananlasku kertoo.

Bioenergiaa 8/2017

Suomen työllisyys laahaa, samoin vientisuhde, sekä energiaomavaraisuus. Nämä kolme asiaa, ja paljon muutakin saadaan kääntymään jos energiantuotannossa suositaan kotimaisuutta. Bioenergian kehitykseen on panostettava huomattavasti enemmän jatkossa. Kehitettävää on niin metsänhoidossa, puunkorjuussa ja logistiikassa, tuotantoteknologiassa, kuin energian jakelussa.

Suomesta ei ole löydetty vanhoja dinosauruksia niin paljon, että voisimme kattaa öljynkulutuksemme niitä polttamalla, joten meidän on etsittävä ratkaisua muualta. Metsä- ja maataloudesta saamme paljon hyödyntämiskelpoista bioenergiaa. Suomen vuosittaisesta, yli 100 miljoonan kuutiometrin runkopuun kasvusta hakataan noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Puunkasvua voitaisiin myös vielä kasvattaa hoitamalla metsiä aktiivisemmin.


Nykyisin biopolttoaineita tehdään mm. palmuöljystä. Suomen bioenergiantuotannossa tulisi kuitenkin keskittyä mahdollisimman kotimaisen energiaketjuun. Suomen vientisuhdetta, ja työllisyyttä parantaisi, jos myös raaka-aineet hankittaisiin Suomesta. Biodieseliä voidaan valmistaa mm. kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Hehtaarilta rypsiä voidaan saada 500-1000 litraa biodieseliä.


Biopolttoaineiden käytössä pidänkin suurimpana hyötynä kotimaahan jäävää työvoimatarvetta.
Mieluummin työllistetään kotimaassa ihmisiä, kuin ostetaan energiaa ulkomailta. Biotalous tuo työpaikkoja sekä pitää rahat kotimaankierrossa. Kunhan tekniikka kehittyy entisestään, uskon että biojalostamoita tulee monessa mittakaavassa Suomeen: Maa- ja metsätiloille, uusia energiayhtiöitä, metsäteollisuudelle…


Valtioin roolin ja verotuksen tulee olla tätä tukeva. Verotuksella voidaan ohjata myös tehokkaampaan metsänkäyttöön. Tavoitteena ei voi olla enempää eikä vähempää kuin se, että Suomi on maailman ykkönen bioenergiassa!